Tutkija sanoi eilen uutisissa: nykytyöelämässä vaaditaan yhä enemmän kuormituksen sietämistä. Se varmasti pitää paikkansa. Jäin miettimään: mitä tapahtuu, jos kuormitusta on liikaa? Silloin työntekijän kokemus voi alkaa hajota kuin palapeli.
Palapelin hajoaminen
Pirstaloituminen ei ole vain väsymystä tai kiirettä. Se on tunne siitä, että oma elämä tai työ ei enää tunnu yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Työn palaset – tehtävät, velvollisuudet, tunteet – irtoavat toisistaan. Jos paine jatkuu pitkään, seurauksena on uupumisen kokemus.
Itsekin olen joutunut keräämään ja kokoamaan palaseni uudelleen, kun työ kuormitti liikaa. Joillakin eheytymiseen menee vuosia. Minä selvisin helpommalla – mutta jälkeenpäin olen ajatellut: olisinpa saanut edes työnohjausta.
Työnohjaus liimana
Työnohjaus voi toimia sideaineena, joka auttaa pitämään palapelin koossa.
-
Se tarjoaa tilan pysähtyä.
-
Se auttaa jäsentämään kokemusta.
-
Se tekee näkyväksi, miten palat liittyvät toisiinsa.
Kun yksi solmu aukeaa, usein muutkin helpottavat.
Presidentti Sale ja ymmärryksen palaset
Sauli Niinistö juhlisti 75-vuotispäiväänsä kävelytempauksella Töölönlahdella. Hän sanoi: “Itse aion kiertää Töölönlahtea ja jutella toistemme ymmärtämisen tarpeesta.”
Mahtavaa Sale! Viisas mies, joka muistuttaa keskustelun voimasta ja siitä, että meidän on tärkeää pysähtyä, kuunnella ja nähdä toisemme.
Lopuksi
Ehkä työelämässä ei olekaan kyse vain kuormituksen sietämisestä. Tärkeämpää on se, miten pidämme palapelin kasassa – ettei kokonaisuus hajoa liikaa.
Työnohjaus ja aito kohtaaminen voivat olla se sideaine, joka estää PPP – palasten putoamista pelilaudalta.
Eipä huolta, vaikka palapelin palaset ovat välillä hukassa. Ne löytyvät ajallaan – ja jos tarvitset kaveria kokoamiseen, olen täällä 💙 I be there.